Tervetuloa Euroopan nuorison teemavuoteen 2022!

Blogit 1.1.2022

Nuorison teemavuonna EU-päättäjät haluavat hyvittää nuorille koronan aiheuttamia vahinkoja. Tavoitteet ovat juhlavia, mutta mitä vuosi tarkoittaa käytännössä?

Hyvää uutta vuotta! Olemme astuneet paitsi Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudelle ja EU:n nuorisodialogin 9. vaiheeseen, myös Euroopan nuorison teemavuoteen! Chin chin, kuten Brysselissä ja Strasbourgissa kilistellään!

Peruuttelen juhlapuheistani heti hieman takaisin päin. Mikäs tämä teemavuosi nyt oikein onkaan ja miksi se järjestetään?

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti 15.9.2021 vuosittaisen EU:n tilaa käsittelevän puheensa, jossa hän nosti esiin useaan otteeseen sen, että pandemia on kurittanut erityisesti nuoria. ”Nuori sukupolvi on joutunut tekemään suuria uhrauksia muiden turvallisuuden takia”, hän totesi, ja siteerasi Euroopan komission pitkäaikaista puheenjohtajaa Jacques Delorsia: ”Miten voimme rakentaa Eurooppaa, jos nuoret eivät näe sitä kollektiivisena hankkeena ja osana omaa tulevaisuuttaan?”

Von der Leyen osuu asian ytimeen, ja Delorsin lausahduskin on yhtä ajankohtainen kuin vuonna 1989. Meillä Suomessa on sikäli kiinnostava tilanne, että vaikka nuoret suhtautuvat EU:hun myönteisemmin kuin väestömme keskimäärin, he eivät oikein äänestä. Kevään 2019 eurovaaleissa 23,3 prosenttia 20–24-vuotiaista raahautui vaaliuurnille. Ja sekin oli jo juhlaa verrattuna vuoden 2014 vaaleihin, joissa äänensä antoi vain 10% alle 24-vuotiaista. Skål? Totta puhuen, jopa ruotsalaisnuoret ovat meitä aktiivisempia.

Ongelmaksihan tämä muodostuu siinä vaiheessa, kun suomalaismepit käyvät hommiin Brysselissä ja Strasbourgissa. Jos nuorten ääni ei kuulu vaaleissa, ei se kuulu Euroopan parlamentin täysistunnossakaan.

No, se vaaleista. Seuraaviin on vielä aikaa. Sillä välin päättäjät yrittävät näyttää, että EU:ta kiinnostaa nuorten asiat, ja niin heitä varmasti kiinnostaakin. Esimerkiksi Euroopan parlamentti pitää melko johdonmukaisesti esillä nuorten asemaa ja on mm. edistänyt sitä, että teemavuosi näkyy kaikilla EU:n osa-alueilla, ei ainoastaan nuorisopolitiikassa (ja tiedotteen mukaan sen on varmistanut neuvosto). Tätä me Allianssissakin olemme ajaneet. Nuoret ovat EU-kansalaisia siinä missä muutkin, ja heidän tulee saada äänensä kuuluviin asioissa, jotka koskettavat heitä tai heidän tulevaisuuttaan.

Euroopan nuorison teemavuosi onkin erityisesti mahdollisuus jatkaa tätä työtä – ja ottaa uusia, isompia harppauksia eteenpäin nuorten osallistamiseksi EU:n päätöksentekoon. Valitettavasti suuria rahallisia panostuksia tähän ei ole luvassa, sillä teemavuodelle on allokoitu ainoastaan 8 miljoonaa euroa lisärahaa Erasmus+-ohjelmasta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista.

Mitä teemavuonna sitten tapahtuu? Päätöksen 3. artiklan mukaan seuraavaa:

  • Tapahtumia nuorille
  • Nuorten osallisuuden lisäämistä olemassa olevin ja uusin menetelmin
  • Ideoiden keräämistä nuorilta siitä, mitä teemavuonna tapahtuu (komissio toteutti jotain tällaista jo syksyllä)
  • Kampanjoita nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi
  • Menetelmiä ja tiloja ajatustenvaihdolle, jolla muutetaan haasteita mahdollisuuksiksi ja ideoita toiminnaksi (siis… mitä?)
  • Selvityksiä ja tutkimuksia nuorten tilanteesta
  • Viestintää nuorille olennaisista ohjelmista, hankkeista, toiminnasta ja verkostoista

No, tämähän voi tarkoittaa mitä vain. Mutta seuraavat artiklat, jotka koskettavat teemavuoden koordinaatiota, herättävät jo innostusta: kansalliset nuorisokomiteat (kuten Allianssi) kutsutaan mukaan teemavuoden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Ja Euroopan tasolla mainittuna on kattojärjestömme Euroopan nuorisofoorumi. Kippis näille!

Päätöksen 7. artikla ansaitsee vielä aplodit: teemavuodelle halutaan rakentaa kestävää perintöä, mitä varmistellaan vuoden 2023 lopussa tehtävällä raportilla. Pääset itse lukemaan koko hyväksytyn dokumentin täällä.

Euroopan nuorison teemavuosi – uhkako siis, vai mahdollisuus?

Huonoin skenaario on, että teemavuosi jää pelkäksi viestintäkampanjaksi. Teemavuodelle – ja erityisesti nuorten osallistamiselle heidän oman teemavuotensa suunnitteluun ja toteuttamiseen – ei näyttäisi olevan luvassa riittävästi rahoitusta. Uhkana on, että vuosi jää irralliseksi nuorten arjesta ja todellisuudesta. Se voi saada monet nuoret etääntymään EU:sta entisestään.

Paras skenaario olisi, että nuoret otettaisiin aidosti mukaan suunnittelemaan ja tekemään teemavuotta niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin EU:n tasolla. Ihannetapauksessa teemavuosi ei olisi vain viestintää ja tapahtumia, vaan myös juurrutettavia kokeiluja uusista, rohkeista tavoista ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon myös teemavuoden jälkeen ja yli sektorirajojen. Paras teemavuosi nostaisi nuoret agendalle kaikilla sektoreilla ja tekisi aitoja parannuksia esimerkiksi nuorten asemaan työelämässä.

Ehkä lopulta teemavuosi on sitä, mitä me – nuorisoalan toimijat ja nuoret – itse saamme siitä irti. Teemavuosi voisi olla megafoni meidän vaatimuksillemme, mahdollisuus lisätä vaikuttavuuttamme. Mitäpä jos todella otettaisiin käyttöön Eurooppanuorten esittämä EU-nuorisoaloite? Komissio voisi aivan mainiosti perustaa nuorten neuvoa-antavan asiantuntijaelimen – vaikka yhden joka toimialalle, kuten nuorten EU-huippukokouksessa vuonna 2020 ehdotettiin. Komissaari Jutta Urpilainen on jo avannut pelin! Entäpä nuorten EU-parlamentti?

Huippukokouksen ehdottama EU-nuorisodelegaatin positio on nyt perustettu ensi vuodelle. Teemavuonna EU-päättäjät voisivat toden teolla innostua kutsumaan delegaattia, ja nuoria laajemminkin, mukaan päätöksentekoon. Eikä unohdeta myöskään Euroopan tulevaisuuskonferenssia, josta pitäisi putkahtaa vuonna 2022 ulos EU:n tulevaisuuden visio. Vuoden mittaisen kansalaisten kuulemisprosessin tärkeimmäksi kohderyhmäksi on mainittu nuoret – unelmien teemavuonna nuoret saisivat olla mukana visiotyössä viimeiseen välimerkkiin saakka! Otetaan sillekin!

Euroopan nuorison teemavuosi on ehdottomasti juhlan paikka, kuten demokratia ylipäätään! Mutta aina jonkun pitää ne kekkerit myös järjestää. Nuoret ovat varmasti talkoissa mukana, kunhan he eivät joudu pelkiksi koristeiksi omissa juhlissaan.

Kaisa Larjomaa

Kirjoittaja on Allianssin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija, entinen ainejärjestön bileministeri sekä hyvien bileiden ja alkoholittomien oluiden vannoutunut ystävä.

Katso myös