Koronapandemian vaikutus nuorten syrjäytymiseen

Syrjäytyminen on käsitteenä monitulkintainen ja määrittelyn taustalla on aina jokin poliittinen agenda, mutta tiivistetysti sillä voidaan tarkoittaa sitä, että yksilö on tavalla tai toisella irrallaan yhteiskunnan normeista liittyen hänen elämäntilanteeseensa.

Syitä tähän voi olla esimerkiksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleminen tai ylisukupolvinen huono-osaisuus. Lähtökohtaisesti syrjäytymiseen käsitteenä liittyy usein myös stigma sekä laajalti negatiivinen diskurssi. (Tolonen 16.3.2021) Yksiselitteistä määrittelyä syrjäytymiselle ei kuitenkaan ole eikä vastausta siihen, onko syrjäytyminen ensisijaisesti yksilöstä itsestään vai ympäröivän yhteiskunnan rakenteista lähtöisin. Nuori puolestaan on Suomen lain mukaan alle 29-vuotias kansalainen (Nuorisolaki 3§). Vaikeasti määriteltävästä syrjäytymisen käsitteestä johtuen myös syrjäytyneiden nuorten määrä Suomessa on vaikeasti määriteltävissä. Mikäli tarkastellaan tilastoja NEET-nuorista eli niistä nuorista, jotka ovat tällä hetkellä koulutuksen, työelämän ja siviili- tai asepalveluksen ulkopuolella, voidaan todeta näitä nuoria olevan noin 48 000 henkeä. (THL 12.4.2021). Huolestuttavimpina näistä nuorista pidetään niitä, jotka eivät ole havaittavissa mistään tilastoista, sillä he eivät ole esimerkiksi ilmoittautuneet edes työttömiksi työnhakijoiksi (Myrskylä 2012). Erityisesti NEET-nuoren määritelmän kautta syrjäytymisen käsitteen tarkastelu avaa myös jotain merkittävää yhteiskunnasta: jos ei ole parhaillaan koulutuksessa, työelämässä tai siviili- tai asepalveluksessa, rikkoo jollain tavalla yhteiskunnan normia siitä, mitkä odotukset pärjäävää yksilöä kohtaan ovat huolimatta siitä, vaikka yksilö kokisikin itsensä tällöin hyvinvoivaksi. 

Koronapandemialla tarkoitetaan maaliskuussa 2020 maailmanlaajuisesti levinnyttä koronavirusta ja sen aiheuttamaa poikkeustilaa ympäri maailmaa. Koronapandemian myötä yhteiskunta on joutunut globaalisti koetukselle, ja Suomen tasolla taudin leviämistä on pyritty hillitsemään esimerkiksi etäopetuksella ja -työskentelyllä ja kokoontumisrajoituksilla. Historiallisesti koronapandemian aikana Suomessa on otettu myös ensimmäistä kertaa rauhan aikana käyttöön valmiuslaki ja todettu koko maahan poikkeustila. (THL 20.5.2021). Suomessa nuorten elämässä korona on näyttäytynyt esimerkiksi harrastuksia koskevilla rajoituksina, etäopetuksena sekä sosiaalista elämää laajemmin koskevina rajoituksina, sillä esimerkiksi Helsingissä oman talouden ulkopuolisten kanssa kontakteja on pyritty minimoimaan. Lisäksi koronapandemian aikana mediassa on keskusteltu laajasti tautitilanteesta myös osittain nuoria syyllistäen, mikä on näkynyt esimerkiksi syksyllä 2020 korkeakouluopintojen alkaessa samaan aikaan, kun koronavirus levisi erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. (mm. Helsingin Sanomat 1.10.2020). Voidaan siis todeta, että koronapandemia on laajasti vaikuttanut nuorten elämään ja tehnyt arjesta laajalti poikkeuksellista. Vaikutuksia voi tarkastella niin koulutuksen, harrastusten, työelämän, asumisen, sosiaalisten suhteiden, väkivallan ja päihteiden sekä mielenterveyden kautta.

Nuoren elämänvaiheet sisältävät yhteiskunnan normien mukaan paljon kouluttautumiseen liittyviä teemoja aina esiopetuksesta korkeakoulutukseen. Tämä näkyy myös NEET-nuoren määritelmästä, jossa koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret nähdään syrjäytyneenä – erityisesti tämä koskee niitä nuoria, joilla ei ole peruskoulun jälkeen muuta koulutusastetta suoritettuna. (Määttä 25.3.2021, Perälä 15.4.2021). Koronapandemian myötä opetuksen eri asteita on jouduttu Suomessa siirtämään etäopetukseen, mikä on vaikuttanut opinnoissa menestymiseen sekä nuorten hyvinvointiin. On todettava, että etäopetuksen järjestelyt ovat olleet osalle nuorista positiivisia: heidän erilaiset oppimistapansa on pystytty huomioimaan ja toiset ovat voineet yhdistää opintoja paremmin muuhun elämäänsä (Akava 14.12.2020). Kuitenkin esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa koronapandemian aiheuttamat järjestelyt ovat lisänneet koulutuksen keskeyttämistä sekä viivästyttänyt valmistumista. (Yle Uutiset 9.2.2021). Samoin opiskelijat ovat kokeneet kaipaavansa enemmän tukea etäopintoihinsa ja toisaalta myös jääneensä ilman kaipaamaansa tukea (Ylioppilaslehti 16.12.2021, Allianssi, Demi et al 2020). Koronapandemian aikana on myös herännyt huoli niistä nuorista, joihin oppilaitokset eivät ole koronan aikana saaneet kertaakaan yhteyttä (Yle Uutiset 2.4.2020). Jos syrjäytymisriskiä lisää siis koulutuksen ulkopuolelle päätyminen, jonka riskiä puolestaan lisää haasteet koulutuksessa, voidaan todeta, että koronapandemia on lisännyt huolta nuorista heidän kouluttautumisensa suhteen sekä lisännyt koulutusnäkökulmasta syrjäytymisriskiä joiltain osin.

Samoin nuorten harrastuksiin on kohdistunut rajoituksia koronapandemian myötä: harrastukset ovat olleet pahimmilla leviämisalueilla suljettuna kokonaan, toisia harrastuksia on saanut jatkaa turvavälein ulkotiloissa. Kaiken kaikkiaan 89 % lapsista ja nuorista harrastaa jotain (Merikivi, Myllyniemi & Salasuo 2015). Nuorille harrastukset ovat myös merkittäviä yhteenkuuluvuuden ja oppimisen paikkoja, ja jopa 39 % nuorista on kokenut harrastuksien keskeytymisellä olleen kielteinen vaikutus omaan elämään (Lahtinen & Salasuo 24.11.2020). Nuorisobarometrissä 2014 selvitettiin harrastuksien vaikutusta nuorten syrjäytymisen kokemukseen ja jopa 60 % vastanneista koki, että harrastuksen puute on ainakin jonkin verran syynä heidän syrjäytymiseensä (Myllyniemi 2015). Edellä mainittujen seikkojen vuoksi voidaan ajatella, että pitkittyneillä nuorten harrastuksia koskevilla rajoituksilla voi olla vaikutuksia nuorten syrjäytymiseen pidemmällä tähtäimellä esimerkiksi sosiaalisten taitojen heikentymisen tai eriarvoisuuden kasvamisen kautta.

Koronapandemian aikana myös työvoimapalveluiden käyttö on lisääntynyt nuorten osalta, mikä kertoo myös nuorten työttömyysasteen nopeasta kasvusta korona-aikana. (Laitinen & Haikkola 26.1.2021). Ottaen huomioon, että Suomessa on vahva pärjäämisen kulttuuri, jossa työttömyyteen liittyy vahva epäonnistumisen ja alemmuuden stigma, työttömyyden kokemukset voivat lisätä nuoren syrjäytymisriskiä. Erityisesti vakituista työtä pidetään pärjäämisen mielikuvan kannalta tärkeänä, ja työttömyys voi johtaa myös ylisukupolvisen eriarvoistumiseen ja myöhempien sukupolvien syrjäytymiseen erityisesti työttömyyden pitkittyessä. (Kellokumpu 13.4.2021, Tolonen s. 236). Koronapandemian haastaessa laajemminkin työmarkkinoita esimerkiksi suurten lomautusmäärien vuoksi, työkokemuksen hankkiminen kokemattomille nuorille voi näyttäytyä vielä pandemian jälkeisenäkin aikana haastavalta ja näin ollen pitkittää ajanjaksoa, jolloin näiden nuorten riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle kasvaa. Toisaalta työvoimapalvelut on koettu koronan aikana aiempaa riittävämmiksi, mikä on sekä nuorten että yhteiskunnan kannalta positiivinen asia (Laitinen & Haikkola 26.1.2021). 

Erityisesti ystävillä on nuorten elämässä suuri merkitys vapaa-ajan kannalta, millä on yhteys myös tyytyväisyyteen omaan elämäänsä. (Haikkola & Myllyniemi 2020, 87–89). Juuri tämä nuorten sosiaalinen elämä ja ihmissuhteet on kuitenkin korona-aikana kokenut suuren kolauksen. Koronapandemian aikana kaiken kaikkiaan 18 % nuorista on kokenut yksinäisyyttä, ja erityisesti yksinäisyyttä on kokenut yksin asuvat nuoret (28 %), joita Nuorten asuminen 2020 -tutkimuksen mukaan on 18–29-vuotiaista 47 %. Samoin enemmän yksinäisyyttä ovat kokeneet taloudellisesti heikommin toimeentulevat nuoret. (Haikkola & Kauppinen 15.12.2020, Aho, Myllymäki, Sandqvist & Strandell 2021). Lisäksi koronan myötä nuoret ovat kokeneet huolia ja ongelmia ystävyyssuhteissaan (Allianssi, Demi etl al. 2020). Positiivista kuitenkin on, että 95 % nuorista on kokenut, että he ovat pystyneet jakamaan koronahuoliaan jollekin luotettavalle aikuiselle ja 96 % luotettavalle ystävälle (Haikkola & Kauppinen 15.12.2020). Vaikka koronapandemia on haastanut ihmissuhteissa, nuorten kokema ihmissuhteista saatu tuki ei ole kuitenkaan täysin kadonnut. Joiltakin osin koronapandemia on lisännyt perheiden yhteistä vapaa-aikaa, minkä nuoret ovat pääasiassa kokeneet positiiviseksi (Valkendorff & Sihvonen 2020, 7–8). Vahva epäilys on kuitenkin siitä, että kuten yleensäkin syrjäytymisriskiä kasvattavat tekijät kasaantuvat samoille nuorille, myös yksinäisyyden kokemukset ja haasteet sosiaalisissa suhteissa on kasaantunut niille, joilla haasteita on ollut jo aiemmin, mutta toisaalta lisännyt riskiä myös ehkä muillekin. 

Toisaalta niiden nuorten perheissä, joissa ongelmia on jo ennen koronaakin ollut, ongelmat ovat osin kärjistyneet korona-aikana lisääntyneen yhdessäolon myötä. Keväällä 2020 lastensuojeluilmoituksien määrä hieman laski, mitä toki selittää kouluissa tapahtuvan nuorten havainnoinnin puuttuminen siirtyessä etäopiskeluun, mutta syksyn 2020 aikana lastensuojeluilmoituksien määrä on jonkin verran kasvanut entisestä. (Valkendorff & Sihvonen 2020, 7–8; Helsingin Sanomat 6.11.2020). Samoin koronapandemian aikana on uutisoitu nuorten rikollisuudesta ja väkivallasta, vaikka laajemmassa kuvassa nuorisorikollisuus on ollut laskussa. Ilmiötä on voinut lisätä korona-ajan tuomat muutokset elämässä ja sosiaalisissa suhteissa sekä ahdistuksen lisääntyminen. Toisaalta taustalla esiin nousseissa tapauksissa on ollut myös päihdeongelmia. (Iltasanomat 9.4.2021, MTV Uutiset 4.5.2021, Helsingin Sanomat 18.2.2021, Helsingin Sanomat 13.11.2020). Paitsi, että väkivaltainen käytös on selvä merkki nuorten pahoinvoinnista, kärjistyessään se lisää merkittävästi riskiä kyseisten nuorten syrjäytymiseen joutuessaan pois yhteiskunnan kelkasta esimerkiksi rikostuomion myötä. Samoin päihdeongelmat lisäävät syrjäytymisriskiä merkittävästi, mistä huolestuttava merkki on myös tapausten huumausaineisiin liittyneet ongelmat ja niihin liittyvät väkivaltateot. (Perälä 15.4.2021). 

Nuoriin ja heidän pandemian kokemuksiinsa liittyvän tutkimustiedon tarpeellisuus tulee korostumaan yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa on useaan kertaan viitattu 1990–luvun lamaan ja sen korjausliikkeissä tehtyihin virheisiin (mm. MTV Uutiset 12.4.2020). Myös valtiovarainministeriön alaisessa Hetemäen työryhmässä on korostettu, miten koronakriisin jälkihuollossa erityisesti nuoret ja heidän työllisyytensä on otettava huomioon (Yle Uutiset 1.6.2020). Näiden virheiden välttämisestä keskustelu voidaan tulkita myös liittyvän laman aiheuttamaan nuorten hyvinvoinnin pitkäkestoisiin vaikutuksiin sekä nuorten syrjäytymiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin ja laajempiin seurauksiin yhteiskunnassa (Allianssi 2020; Iivonen 8.4.2020). Jotta näihin ongelmiin voidaan tarttua ja tehdä tarvittavia ratkaisuja, nuorisotutkimuksella on tehtävä osoittaa merkittävimmät korjausliikkeet nuorten elämässä – ja toisaalta myös tuoda esiin poikkeuksellisten aikojen vaikutukset historiallisesti. 

Korona-ajalla on epäilemättä moninaiset vaikutukset nuorten tulevaisuuteen, sillä nuoruus on kehitysvaiheena herkkä ja lyhyt ajanjakso elämästä. Jopa 27 % nuorista kokee, että korona-ajalla on pysyvä vaikutus heidän elämänsä kannalta (Haikkola & Kauppinen 15.12.2020). Se voi näyttäytyä esimerkiksi nuoruuden pidentymisenä hankkiessa ”menetettyjä kokemuksia” jälkikäteen. Koronan aikana nuorten elämässä on ollut huomattavan paljon erilaisia syrjäytymisriskiä lisääviä tekijöitä elämän eri osa-alueilla, kuten koulutuksessa, sosiaalisissa suhteissa ja työelämässä. Esimerkiksi Allianssin ja MTV Uutisten keväällä 2021 tekemän kyselyn mukaan nuoria, joiden henkistä hyvinvointia korona-aika on heikentänyt, on jopa 75 % vastanneista (Allianssi & MTV Uutiset 4.2.2021). 

Keskeistä koronapandemian vaikutuksilla nuorten syrjäytymiseen on kuitenkin se, mitä yhteiskunnassa tehdään pandemian selätettyä. Nuorisoalan ammattilaisille tehdyn kyselyn perusteella 59 % vastaajista koki nuorten syrjäytymisen kasvaneen edes jonkin verran koronapandemian myötä ja jopa 28 % erittäin paljon. (Allianssi & MTV Uutiset 21.4.2021). Korjausliikkeitä on siis tehtävä ja tulevaisuus näyttää, miten syrjäytyminen tullaan määrittelemään tässä keskustelussa: nähdäänkö korjausliikkeet enemmän yksilön vastuulla olevina ja yksilöistä lähtöisinä vai tehdäänkö yhteiskunnassa laajemmin sen omiin rakenteisiin liittyviä muutoksia, jotka edistävät nuorten hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä.

Teksti: Anna Enbuske

Lähdeluettelo

Aho, P., Myllymäki, T., Sandqvist, S. & Strandell, A. (2021): Nuorten asuminen 2020 – Kyselytutkimus. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:8. Saatavilla sähköisesti osoitteesta: https://nal.fi/nuortenasuminen2020/ 

Akava ry (14.12.2020): Akava Works -selvitys: Korkeakouluopiskelijat haluavat etäopetusta koronan jälkeenkin. Viitattu 20.5.2021. https://www.sttinfo.fi/tiedote/akava-works–selvitys-korkeakouluopiskelijat-haluavat-etaopetusta-koronan-jalkeenkin?publisherId=2139&releaseId=69896485  

Haikkola, L. & Kauppinen, E. (15.12.2020): Nuorten korona-ajan yksinäisyys ja näkemykset koronan vaikutuksista tulevaisuuteen. Nuorisotutkimusseura ry. Viitattu 20.5.2021. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma66 

Helsingin Sanomat 1.10.2020 2:00; päivitetty 1.10.2020 6:56: Edessä piti olla kauan odotettu fuksisyksy, tilalle tuli rajoituksia ja syyllistämistä – Tällaista on opiskelijaelämä korona-aikana. Viitattu 20.5.2021. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006654175.html 

Helsingin Sanomat 13.11.2020 2:00; päivitetty 13.11.2020 8:45: Alaikäisten väkivalta on hälyttävä merkki eriytymisestä, sanovat asiantuntijat – ”On myllättävä se, miten kouluissa kohdellaan ihmisiä”. Viitattu 20.5.2021. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007615075.html 

Helsingin Sanomat 6.11.2020 2:00; päivitetty 6.11.2020 7:10: Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt korona-aikana, ja se voi olla hyvä asia, sanoo asiantuntija. Viitattu 20.5.2021. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007269236.html 

Helsingin Sanomat 18.2.2021 10:00; päivitetty 18.2.2021 10.40: Tutkimus: Nuoret tekevät ennätyksellisen vähän rikoksia, vakava väkivalta näyttää kuitenkin lisääntyneen. Viitattu 20.5.2021. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007810417.html 

Iivonen, E. (8.4.2020): Koronakriisin hoidossa ei pidä toistaa 1990–luvun laman virheitä. Lastensuojelun Keskusliitto. Viitattu 20.5.2021. https://www.lskl.fi/blogi/koronakriisinhoidossa-ei-pida-toistaa-1990-luvun-laman-virheita/ 

Ilta-Sanomat 9.4.2021 11:48; päivitetty 9.4.2021 12:46: Lasten ja nuorten päihteiden käyttö sekä väkivalta lisääntynyt korona-aikana Vantaalla. Viitattu 20.5.2021. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007909272.html 

Kellokumpu, A. (13.4.2021): Työn, opiskelun ja sosiaaliturvan ristipaineet sosiaalisesti vetäytyneiden nuorten online-yhteisössä. Nuoruus ja syrjäytyminen -kurssi. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Kestilä, L., Härmä, V., Rissanen, P. (toim.) (2020): Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. PunaMusta Oy, Tampere. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140661/URN_ISBN_978-952-343-578-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laitinen, J. & Haikkola, L. (26.1.2021): Nuorten työvoimapalvelujen käyttö ja kokemukset palveluista korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Nuorisotutkimusseura. Viitattu 20.5.2021. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma68 

Laitinen, J., Haikkola, L. & Kauppinen, E. (26.1.2021): ”Etäkoulu oli mukavaa ja sai enemmän vapaa-aikaa, yksinäisyys oli huono puoli” – Nuorten kokemukset etäopetuksesta korona-ajan alussa. Nuorisotutkimusseura. Viitattu 20.5.2021. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma69 

Lahtinen, J. & Salasuo, M. 24.11.2020: ”Harrastusten keskeytyminen harmitti.” Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana: vapaa-aika ja harrastaminen. Nuorisotutkimusseura ry. Viitattu 20.5.2021. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma64 

Merikivi, J., Myllyniemi, S., Salasuo, M. (toim.) (2015): Media hanskassa – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://issuu.com/tietoanuorista/docs/lasten_ja_nuorten_vapaa-aikatutkimu 

MTV Uutiset 4.5.2021 17:07: Nuorten tekemä väkivalta raaistunut, teräaseita yhä useammalla – onko Suomessa jo viitteitä jengeistä? Viitattu 20.5.2021. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nuorten-tekema-vakivalta-raaistunut-teraaseita-yha-useammalla-onko-suomessa-jo-viitteita-jengeista/8133282#gs.1a4dk7

Myllyniemi, S. (toim.) (2015): Ihmisarvoinen nuoruus – Nuorisobarometri 2014. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2015/03/Nuorisobarometri_2014_web.pdf 

Myrskylä, P. (1.2.2012): Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi. https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/3353543/mod_resource/content/1/Myrskylä%20Syrjaytyminen.pdf 

Määttä, M. (25.3.2021): Yksilöllistä ohjausta vai yhteisöllistä toimintaa? Nuoruus ja syrjäytyminen -kurssi. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Perälä, R. (15.4.2021): Nuoret ja päihdepolitiikka. Nuoruus ja syrjäytyminen -kurssi. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry, Demi, Pelastakaa Lapset ry, Väestöliitto ry, Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry (2020): #MPkorona-kysely. Viitattu 20.5.2021.
https://www.a-lehdet.fi/artikkelit/mpkorona-kysely

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry & MTV Uutiset 4.2.2021: Nuorten harrastustoiminnalla on selkeä yhteys nuorten hyvinvointiin – rajoitustoimet ovat heikentäneet nuorten henkistä hyvinvointia. Viitattu 20.5.2021. https://www.alli.fi/uutiset/nuorten-harrastustoiminnalla-selkea-yhteys-nuorten-hyvinvointiin-rajoitustoimet-ovat 

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry & MTV Uutiset 21.4.2021: Nuorisoalan ammattilaiset arvioivat nuorten syrjäytymisriskin kasvaneen merkittävästi, selvisi MTV:n ja Allianssin kyselystä – samaan aikaan alan rahoitus vaakalaudalla. Viitattu 20.5.2021. https://www.alli.fi/uutiset/nuorisoalan-ammattilaiset-arvioivat-nuorten-syrjaytymisriskin-kasvaneen-merkittavasti 

Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) (12.4.2021): Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Viitattu 20.5.2021. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy#maara 

Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) (20.5.2021): Tilannekatsaus koronaviruksesta. Viitattu 20.5.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta 

Tolonen, T.: Menestys, pärjääminen ja syrjäytyminen – Nuorten elämäntyylit ja luokkaerot. Saatavilla Nuoruus ja syrjäytyminen -kurssin materiaaleissa: https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/3353542/mod_resource/content/1/Tolonen%20Syrjäytyminen%20menestyminen%20pärjääminen.pdf 

Tolonen, T. (16.3.2021): Nuoruus ja syrjäytyminen – Johdanto 1. Nuoruus ja syrjäytyminen -kurssi. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Valkendoff, T. & Sihvonen, E. (toim.) (2020): Nuorten perhesuhteet ja läheissuhteet. Nuorten elinolot -vuosikirja 2020. Saatavilla sähköisesti osoitteesta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140654/elinolot%20vuosikirja%202020%20web.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Yle Uutiset 1.6.2020 13:42; päivitetty 1.6.2020 18:14: Hetemäen raportti kehottaa varautumaan koronapandemian pahempaan toiseen aaltoon. Viitattu 20.5.2021. 
https://yle.fi/uutiset/3-11378891

Yle Uutiset 2.4.2020; päivitetty 2.4.2020 12:16: Opetusministeri Andersson: jos lapseen ei saada yhteyttä, koulun on viime kädessä otettava yhteyttä lastensuojeluun – katso tallenne hallituksen tiedotustilaisuudesta. Viitattu 20.5.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11287800 

Yle Uutiset 9.2.2021 klo 5:57: Koronavuosi lisäsi ammattiopintojen keskeytyksiä ja viivästytti valmistumista – ”Tämä aika heijastuu suoraan työmarkkinoille”. Viitattu 20.5.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11778793

Ylioppilaslehti 16.12.2020 11:55: Moni opiskelija kokee jääneensä yksin korona-aikana, ja osa toivoo yliopistolta ja YTHS:ltä enemmän tukea tilanteeseen – YTHS: ”On tärkeää ottaa aina yhteyttä, kun tarvitsee apua”. Viitattu 20.5.2021. https://ylioppilaslehti.fi/2020/12/moni-opiskelija-kokee-jaaneensa-yksin-korona-aikana-ja-osa-toivoo-yliopistolta-ja-ythslta-enemman-tukea-tilanteeseen-yths-on-tarkeaa-ottaa-aina-yhteytta-kun-tarvitsee-apua/

Katso myös