Nuorisotyö ja nuorten hyvinvointi Suomessa

Nuorisotyön tavoitteena on nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukeminen yhteiskunnassa. Nuorisotyön ja -politiikan olennaiset tavoitteet on koottu valtakunnalliseen nuorisotyön ja politiikan ohjelmaan (Vanupo) 2020-2023 . Sen pääteemana on nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen.

Nuorisotyön toimintamuodot ja -menetelmät ovat uusiutuneet ja monipuolistuneet 2000-luvulla kaikilla nuorisotyön sektoreilla (kunnat, järjestöt ja seurakunnat). Perinteisen kerho- ja leiritoiminnan rinnalla liikkuvat ja jalkautuvat työtavat sekä digitaalinen nuorisotyö yleistyvät.

Nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on nuorisotyön riittävän resurssoinnin lisäksi monia muitakin keinoja. Nuoret ovat yhteiskunnan jäseniä siinä missä muutkin ikäryhmät, joten heidän hyvinvointinsa on kytköksissä lopulta koko yhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden kokonaisuuteen – ei yksinomaan nuorisotoimialaan. Nuorisoalan vaikuttamistyö tähtää nuorisoalan resurssien turvaamisen lisäksi sellaisten palveluiden ja rakenteiden säilyttämiseen ja lisäämiseen, jotka vaikuttavat nuorten hyvinvointiin.  Nuorisoalan yhteinen tehtävä itse nuorisotyön ohella onkin tuoda tietoa päättäjien käyttöön.

Nuorisotyö kunnissa

Kunnallisessa nuorisotyössä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 2800-2900 henkilötyövuotta, joista 850-950 toteutui etsivän nuorisotyön tai nuorten työpajatoiminnan tehtävissä. Kuntien nuorisotyö ymmärretään tyypillisesti nuorisotiloilla tapahtuvaksi, kaikille ikäryhmään kuuluville nuorille avoimeksi toiminnaksi. Lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa toteutetaankin kaikille avointa nuorisotilatoimintaa sekä nuorille suunnattuja tapahtumia. Nuorisotyön vakiintuneita työmuotoja on kuitenkin paljon tätä enemmän, ja monia niistä toteutetaan valtakunnallisesti. Näitä ovat esimerkiksi jalkautuva työ, etsivä nuorisotyö, digitaalinen nuorisotyö ja kansainvälinen nuorisotyö. Kuntien välillä on paljon vaihtelua siinä, mihin työmuotoihin nuorisotyössä keskitytään.

Kunnallisessa nuorisotyössä arvioidaan kohdattavan vähintään 25-30 % ikäluokasta. Keskimäärin kunnat käyttivät nuorisotyöhön 103 € jokaista alle 29-vuotiasta kohden. Nuorisotyön osuus kunnan nettokäyttömenoista oli keskimäärin 0,59 % (Nuorisotilastot 2018). Kunnallisen nuorisotyön eri tehtävissä työskentelee yhteensä noin 3 000–3 100 henkilöä.

Nuorisotyö kirkossa

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa työskentelee nuorisotyön parissa yhteensä noin 1 150 henkilöä. Nuorisotyöntekijöiden ohella nuorten parissa työskentelee pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja muita seurakuntien työntekijöitä. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat järjestävät rippikoulutoimintaa, isostoimintaa ja nuorten iltoja lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Seurakunnat tekevät yhteistyössä kuntien kanssa kouluilla ja oppilaitoksissa tehtävää nuorisotyötä. Ryhmäyttämisen ja tuntivierailujen lisäksi seurakunnat tukevat opettajien työssä jaksamista ja järjestävät koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa yhdessä kuntien kanssa. Partiolippukunnista noin 80 prosentilla on yhteistyösopimus paikallisen luterilaisen seurakunnan kanssa. 

Kirkon kasvatustyö liittyy Suomessa lähes kaikkien nuorten johonkin elämänvaiheeseen. Nuorista 80 % käy rippikoulun. Lopuista suuri osa toimii tai harrastaa esimerkiksi seurakuntien kouluyhteistyön, kerhojen tai iltapäivätoiminnan yhteydessä. Kirkon noin miljardin euron kokonaisbudjetista kolmasosa menee kasvatustyöhön.

Nuorisotyö järjestöissä

Järjestöissä tehtävä nuorisotyö on nuorten vaikutusmahdollisuuksien edistämistä ja harrastustoiminnan tarjoamista. Keskeistä nuorisoalan järjestöille on nuorten osallisuuden edistäminen niin järjestön omassa toiminnassa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Nuorisoalan järjestöt kannustavat nuoria vaikuttamaan sekä osallistumaan ja kasvattavat nuorista aktiivisia sekä kriittisesti ajattelevia kansalaisia. Vapaaehtoistoiminnalla on useita hyötyjä nuorten kannalta: se merkitsee mielekästä tekemistä, henkilökohtaista kehittymistä, sosiaalista voimavaraa sekä vahvistaa nuorten valmiuksia vaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Vapaa-aikatutkimuksesta käy ilmi, että hieman yli puolet nuorista (10-29-vuotiaista) kuuluu yhdistyksiin tai on mukana järjestötoiminnassa. Vuonna 2021 näin järjestöihin kiinnittyneitä nuoria on vapaa-aikatutkimuksen arvion mukaan 58 % nuorista.

Nuorisoalalla toimivien järjestöjen henkilöstömäärät vaihtelevat suuresti. Useissa nuorisotyötä tekevissä järjestöissä toimii vain yksittäisiä palkattuja työntekijöitä. Monissa pienissä järjestöissä toiminta rakentuu pitkälti vapaaehtoistoimijoiden varaan. Allianssin, osaamiskeskus Kentaurin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen selvityshanke Nuorisoalan järjestöt NYT! pyrkii vastaamaan tiedontarpeeseen ja saamaan kokonaiskuvan siitä, kuinka paljon eri kokoisissa valtakunnallisissa ja paikallisissa nuorisotyötä tekevissä järjestöissä yhteensä työskentelee henkilöstöä.

Työpajatoiminta

Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan nuoren valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä vahvistamaan hänen arjenhallintataitojaan.

Työpajatoimintaa on yli 90 % Suomen kunnista. Työpajoilla oli vuonna 2016 kaikkiaan 25 770 valmentautujaa, joista noin 14 870 oli alle 29-vuotiaita nuoria.

Työpajojen valmentautujina on nuoria ja aikuisia, jotka hyötyvät tuesta koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittyäkseen. Valmentautujia ohjautuu työpajoille etenkin TE-palveluiden, sosiaalitoimen ja oppilaitosten kautta. Suurin osa valmentautujista sijoittuu työpajalle kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun, osa työskentelee työpajalla palkkatuetussa työssä tai on siellä opintoihin liittyvillä tukijaksoilla.

Työpajatoimintaa toteuttavat kunnalliset organisaatiot sekä yhdistykset ja säätiöt. Nuorten työpajatoiminta on määritelty nuorisolaissa (1285/2016). 

Ohjaamot

Ohjaamot ovat kaikille alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palvelupisteitä: paikkoja, joista saa apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamosta saa maksutonta apua monenlaisiin asioihin liittyen, esimerkiksi opiskeluun, työllistymiseen, asumiseen ja hyvinvointiin. 

Ohjaamojen palvelut ja niissä työskentelevät ammattilaiset vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain. 

Nuorisotyön rahoitus

Valtion rahoituksesta nuorisotyölle

Nuorisotyön rahoitukseen ollaan tekemässä valtakunnallisesti uudistuksia rahapelitoiminnan tuottojen alentuessa. Valtion nuorisobudjetilla rahoitetetaan muun muassa nuorten työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä, valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä ja kuntien nuorisotoimea (valtionosuuksilla). Vuoteen 2021 saakka noin ⅔ budjetista katettiin rahapelitoiminnan tuotoilla. Vuonna 2021 rahapelitoiminnan tuottojen alentuessa valtio päätti muuttaa budjetin rakennetta siten, että entistä pienempi osuus (noin puolet) katetaan rahapelitoiminnan tuotoilla ja entistä suurempi osuus yleisistä budjettivaroista. Alentuneet rahapelitoiminnan tuotot päätettiin kompensoida vuoden 2021 osalta täysimääräisesti yleisistä budjettivaroista. Samalla hallitus päätti, että vuoden 2021 jälkeen täysimääräistä kompensaatioita ei voida tehdä.

Vuoden 2021 kehysriihessä hallitus päätti, että vuonna 2022 ei rahapelituottojen alenemisen kompensaatiota tehdä täysimääräisesti: kompensaatio nuorisotyön osalta on noin ⅔, joka tarkoittaa noin 5 % leikkausta nuorisotyön valtionbudjettiin. 

Samalla hallitus päätti kehysriihessä 2021 rahapelitoiminnan tuottojen jakamisen järjestelmän valmistelemisesta uudelleen. Mielestämme tässä työssä tulee olla rahoitettavien toimintojen edustajat – siis myös nuorisotyön – mukana. Lisäksi kantamme on, että kytkös nuorisotyön ja rahapelaamisen välillä tulee purkaa. Rahapelaamisella ja nuorisotyöllä ei ole asiallista yhteyttä. Nuorisotyön rahoituksen tulee perustua sen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, ei rahapelaamisen määrään.

Kuntien rahoituksesta nuorisotyölle

Kuntien nuorisotoimen nettokäyttömenot nuorta kohden ovat noin 100 €*. Kaikkiaan kuntien nuorisotoimen nettokäyttömenot ovat 178 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyvät siis kuntien valtionosuudet (vuonna 2018 noin 8 miljoonaa). Kaikkiaan kuntien rahoitusosuus nuorisotyöstä on suurempi kuin valtion.

*Tiedot vuodelta 2018. Lähde: nuorisotilastot.fi, jossa tiedot on koostettu Kuntaliitolta ja Tilastokeskukselta

Miten Suomen nuorilla menee?

Nuoret voivat Suomessa pääosin hyvin. Kuitenkin yhteiskunnassamme on ongelmia liittyen nuorten terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin. Nuorten hyvinvointi on polarisoitunutta ja ongelmat kasautuvatkin pienelle joukolle nuoria. Tämä johtaa nuorten kannalta vaikeisiin elämäntilanteisiin ja yhteiskunnan kannalta muun muassa yhteiskunnallisten järjestelmien kuormittumiseen, yhteiskunnassa vallitsevan luottamuksen rapautumiseen ja vastakkainasetteluiden lisääntymiseen. 

Näistä syistä nuorisotyön olennainen tehtävä on lisätä nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin. Myös nuorten hyvinvoinnin ylläpito ja lisääminen ovat yhtä lailla tärkeitä tavoitteita ja nuorisoalan toimijoiden keskeinen tehtävä. 

Suomessa on nuoria (0-28 vuotiaita) liki 1,8  miljoonaa eli 32,5 %  koko väestöstä (2018). Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret Suomessa voivat pääosin hyvin, mutta hyvinvointi eriytyy. Eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena ja koulutuksellisena kysymyksenä.

Nuorten hyvinvointi eriytyy

Nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys elämään on yli 20 vuoden seurannan ajan pysynyt tasaisen hyvänä (kouluarvosana 8.4 /2019). Vähimmin tyytyväistä nuoret ovat taloudelliseen tilanteeseensa (Nuorisobarometri 2019). Myös Kouluterveyskyselyssä (2019) nuoret kokivat olevansa pääosin tyytyväisiä. 

Nuorten eriarvoistuminen on kuitenkin kiihtynyt. Erityinen haaste on, että heikko asema näyttää periytyvän. Syrjäytymisen taustalla vaikuttavat  nuorten perhetaustaan liittyvät tekijät – vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perherakenteen muutokset. 

Vaikka lasten ja nuorten terveys on kohentunut, Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan eri ryhmien väliset terveyserot ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Nuorisotyö vastaa nuorten terveyden vahvistamisen tarpeeseen esimerkiksi tarjoamalla terveitä elämäntapoja tukevaa tekemistä harrastuksissa tai vaikkapa tietoa ja ohjausta nuorille nuorisotyön parissa. Lisäksi nuorten terveys tulee ottaa huomioon muussa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, esimerkiksi terveyspolitiikassa.

Mielenterveysongelmat, tai ainakin niiden tunnistaminen, vaikuttaa kasvavan yhteiskunnassamme.  Esimerkiksi masennuslääkkeistä korvausta saaneiden nuorten osuus kasvaa tasaisesti. Nuorista (18-24-vuotiaista) 6,1 % sai korvausta depressiolääkkeistä vuonna 2019. Mielenterveysongelmien hoitoon tarkoitetun Kelan kuntoutuspsykoterapian saajien määrä lisääntyy myös vuosittain. Sitä  sai vuonna 2019 jopa 12 595 nuorta 16–25-vuotiasta (lisäys edellisvuoteen 1100).

Nuorten alkoholinkäyttö ja tupakointi on vähentynyt,  mutta nuorten  huumeiden ongelmakäyttö ja huumekokeilut lisääntyvät – nyt jo lähes joka toinen nuori kokeilee huumeita. Suomessa on nuori sukupolvi amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä – tämä joukko on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Suomen suurin ongelma on nuorten syrjäytyminen

Työ, yhteisöllisyys ja sosiaalinen osallisuus ovat tärkeitä jokaiselle ihmiselle. Syrjäytyminen nuorena on yksilön kannalta vaikeaa korjata ja yhteiskunnan kannalta kallista. Suomen suurimman ongelman eli nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja mahdollisimman nopea korjaaminen onkin yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Nuorisotyö vastaa tähän tarpeeseen esimerkiksi antamalla laajalle joukolle nuoria yhteisöllisen elämän ja työuran kannalta olennaisia taitoja harrastuksissa sekä etsimällä, ohjaamalla ja auttamalla vaikeuksissa olevia nuoria.

Arviot koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrästä vaihtelevat. Vuonna 2018 sen arveltiin olevan 44 052 – 73 420 nuorta (15-29-vuotiaita), mikä on 5-8,4 % koko ikäluokasta.

Yksilökohtaisten ongelmien lisäksi syrjäytyminen on yhteiskunnalle kallista. Yksi syrjäytynyt nuori (NEET*) maksaa yhteiskunnalle noin 90 000 €  28 ikävuoteen mennessä ja yhden ikäluokan osalta kustannukset yhteiskunnalle koulutuksen tai työn ulkopuolelle jäämisestä ovat yli 600 miljoonaa euroa.  

Suomella ei ole varaa yhteenkään syrjäytyneeseen nuoreen.

*NEET on lyhenne englannin kielen sanoista Not in Employment, Education or Training. Lyhenteellä kuvataan työelämän tai opiskelun ulkopuolella olevaa väestöryhmää.

Katso myös