Viime kevään hallitusneuvottelujen yhteydessä hallitusohjelmasta saatettiin lukea tavanomaisempaa monisanaisempi nuorisotoimialaa käsittelevä tavoitteenasettelu. Monet uskoivat tämän heijastelevan aiempaa syvällisempää ymmärtämystä nuorten elinolojen kehittämistä kohtaan. Tähän viittaavat hallitusohjelman maininnat siitä, että nuorisotyön toimintakykyä kehitetään.
Erityishuomiota ilmoitettiin kiinnitettävän nuorisotyöttömyyden torjuntaan, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä koululaisten iltapäivätoiminnan laajentamiseen ja sisällölliseen kehittämiseen. Nuorten työpajojen kehittämistä aiotaan jatkaa, samoin lasten ja nuorten kasvua tukevan liikunnan tukemista. Maahanmuuttajien kotouttamisessa otettaisiin erityisesti huomioon lasten ja nuorten asema.
Hallitusohjelman sanamuodot ovat ilmeisen pohdittuja ja perusteltuja. Nuorten elinoloihin liittyvien ongelmien voi uskoa olleen laajojen keskustelujen aiheena. Nykyisen hallituksemme laajapohjaisuus puolestaan synnyttää käsityksen, että ongelmien esiin nostamiseen on ollut laajaa halukkuutta yli puoluerajojen.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry peräänkuuluttaa yhtä suurta perusteellisuutta ja yksituumaisuutta myös varsinaisen rahanjaon yhteydessä. Valtion tulo- ja menoarviota tehtäessä on hallitusohjelmankin perusteella lupa odottaa siirtymistä sanoista tekoihin. ”Nuorten elinolojen kehittämiseen on riitettävä mielenkiintoa ja voimavaroja myös tässäkin yhteydessä. Ilmeisesti enemmän kuin nyt on asian laita”, toteaa Allianssin puheenjohtaja Erja Salo huolissaan.
Nuorten erityisongelmien unohtamista ei voi perustella hitaalla talouskasvulla, kuten laman aikana nuorisotoimialalla totuttiin. Huomionarvoista olikin, että tuolloin nuorisotoimialan kehittämiseen viittaavat kirjaukset hallitusohjelmaan olivat paljon nykyistä niukempia ja varovaisempia. Näyttää siis siltä, että nuorten edunvalvontaan on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota, kun jaettavaa on aiempaa enemmän – huolimatta hallitusohjelman sanamuodoista. Tähän pakottavat ilmeisesti terävöityneet edunvalvonnan muodot monien eri intressiryhmien piirissä.
”Ei saa myöskään unohtaa taloudellisen laman – sekä myös sitä seuranneen nousukauden – aikana tapahtunutta nuorisomäärärahojen puoliintumista 1990-luvulla. Allianssi ry:n tavoite on katkaista tuo kehitys ja turvata nuorten elinoloihin ja elämänhallintaan osoitettavat nuorisomäärärahat, ja palauttaa ne vuoden 1990 tasolle”, puheenjohtaja Erja Salo jatkaa.