Kuntavaalien myötä lähestyvät myös Nuorisovaalit. Se on Yle Uutisluokan kanssa yhteistyössä toteutettu demokratiakasvatustapahtuma, joka järjestetään kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotoimessa aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Tänä vuonna nuorten vaaliaika on 17.-21.5. ja äänioikeus on tavan mukaan kaikilla alle 18-vuotiailla.
Vaalien kautta nuoret tutustuvat kuntansa poliittiseen päätöksentekoon, puoleisiin ja ehdokkaisiin. Äänestys suoritetaan perinteisenä uurnavaalina äänestäen samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Konkreettisen äänestyskokemuksen lisäksi nuoret ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa vaaleja ja toimivat vaalitoimitsijoina vaalipäivän aikana.
Nuorisovaalit tarjoaa nuorille tilaisuuden harjoitella aktiiviseen kansalaisuuteen vaadittavia taitoja osallistavan vaalitapahtuman kautta. Demokratiakasvatuksen lisäksi Nuorisovaaleilla on myös mediakasvatuksellinen rooli, sillä harkitun äänestyspäätöksen tekeminen edellyttää nuorelta monenlaisia mediataitoja. Sopivan ehdokkaan löytymiseksi nuoren on tehtävä tiedonhankintaa ja tulkittava hankittua tietoa kriittisesti ja vertaillen.
Nuorisovaaleissa harjoitellaan kriittistä medialukutaitoa
Mediakulttuuri on nuorille arkista ja jatkuvasti läsnä olevaa, ja se on osaltaan tuonut myös politiikan lähemmäksi nuoria: politiikka ei näy enää vain puoli yhdeksän uutisissa vaan on läsnä myös somessa. Digitaalisessa kulttuurissa mukana oleminen ei kuitenkaan takaa suoraan nuorille tarvittavia taitoja tiedon kriittiseen arviointiin ja sen hyötykäyttöön. Tietoa on jatkuvasti saatavilla monista eri lähteistä, ja loputtoman tietotulvan edessä kriittisen medialukutaidon tärkeys kasvaa.
Kriittinen mediakasvatus antaa nuorelle taitoja etsiä ja tunnistaa luotettavaa tietoa, arvioida erilaisia tietolähteitä sekä ymmärtää kuka tietoa tuottaa ja millaiset motiivit tiedon tuottajalla on. Kriittiset medialukutaidot auttavat myös erottamaan todenmukaisen ja hyödyllisen tiedon vääristyneestä, tarpeettomasta tai vahingollisesta tiedosta. Tämä erottelun taito auttaa nuoria muodostamaan omia, perusteltuja mielipiteitä. Kriittisyyden myötä kehittyvät myös tahto, taidot ja itsevarmuus ilmaista omia mielipiteitään.
Äänestysvalintaa punnitessa nämä kriittiset medialukutaidot korostavat; haetaanko ehdokkaasta tietoa esimerkiksi ehdokkaan omilta sivuilta vaiko esimerkiksi paikallislehden artikkelista? Eroaako tieto eri lähteissä? Jos kyllä, niin miten? Valinnan tekemiseksi nuoren tulee pystyä hahmottamaan ja arvioimaan kriittisesti ehdokkaan arvoja ja periaatteita, sekä verrata niitä omaan arvomaailmaansa.
Myös erilaiset vaalikoneet, vaalipaneelit ja väittelyt ovat hyviä keinoja perehtyä ehdokkaisiin. Erilaisten vaalikoneiden tekeminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ehdokkaiden mielipiteitä eri näkökulmista: vaalikoneilla kun on usein erilaiset painotukset riippuen aihepiiristä. Mediataitoja voi harjoitella myös Yle Tripletin opetussisältöjen avulla. Tripletistä löytyy vaaleihin liittyvää materiaalia koskien esim. verkossa tapahtuvaa vaalivaikuttamista, valeuutisia ja somekuplia.
Nuorisovaalien järjestämisen lisäksi yhtä tärkeää on vaalituloksen purkaminen ja käsittely. Vaalitulosta tulisi käydä yhdessä läpi ryhmän kanssa keskustelemalla esimerkiksi siitä, mitkä asiat vaikuttivat äänestyspäätökseen ja millainen kokemus äänestämisestä jäi.
Tulokset julkistetaan Yle Uutisluokan vaalipäivänä 26.5., jossa nuoret Uutisluokan toimittajat ovat raportoimassa vaaleista itse. Nuorten vaalitulokselle annetaan painoarvoa, kun tuloksia on kommentoimassa pääministeri Sanna Marin sekä voittajapuolueiden puheenjohtajat. Myös äänestäneet nuoret ympäri Suomea pääsevät kommentoimaan vaalitulosta ja kertomaan kokemuksestaan. Vaalipäivään panostetaan eikä nuorten äänille annettu painoarvo voi jäädä huomaamatta. Nuorten ääniä kuunnellaan.
Roosa Kunnas
Kirjoittaja työskentelee koordinaattorina osallisuushankkeiden parissa ja on itsekin saanut ensimmäisen poliittisen osallisuuden kokemuksensa Nuorisovaaleista.
