Koulukiusaaminen ja -väkivalta voidaan lopettaa kuntapolitiikalla – tulevilla kuntapäättäjillä on ratkaisun avaimet käsissään

Koulukiusaaminen ja -väkivalta herättävät tunteita. Liian monella meistä on siitä omakohtaisia kokemuksia. Uutiset koulupäivinä tai niiden läheisyydessä tapahtuneista  väkivallanteoista ovat herättäneet viimeisen vuoden aikana huomiota erityisesti mediassa. Onkin hyvä heti alkuun asettaa nuorten kokema kiusaaminen jonkinlaiseen kontekstiin.

• Tutkimusten mukaan kiusaamisen kokemukset ovat kokonaisuudessa vähentyneet.
• Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat kiusaamista keskiarvoa enemmän. 
• Kiusaaminen on sukupuolittunutta. Pojilla on tyttöjä enemmän fyysisen uhan kokemuksia. Tytöt taas kokevat poikia yleisemmin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.
• Nuoret eivät koe aikuisten puuttuvan riittävästi kiusaamiseen.  Etenkin ns. NEET-nuoret (koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat) ovat menettäneet luottamuksen aikuisten ja ammattilaisten tahtoon ja kykyyn auttaa heitä. 
• Useissa tutkimuksissa (esim. Simonen & Gretschel) kiusaamisen on todettu olevan yksi keskeinen taustatekijä nuorten syrjäytymisessä. 

Allianssin nuorille tekemässä kuntavaalikyselyn tausta-aineistossa kysyttiin nuorten kokemasta turvattomuudesta. Kyselyyn vastanneet nuoret kokivat eniten turvattomuutta netissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan häirintään ja kiusaamiseen liittyen. Kiusaaminen on siis muuttanut myös muotoaan.

Nuoret kaipaisivat aikuisilta enemmän tukea kiusaamistilanteissa ja niiden ehkäisyssä. Mikä neuvoksi? 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseen kohdistuvan toimenpideohjelman, jonka myötä myös lainsäädäntöä ollaan tarkistamassa ja kouluihin kohdennetaan lisää resursseja ja ammattilaisia tukemaan lapsia ja nuoria. 

Valtion toimenpiteet ovat tietenkin tarpeellisia ja toivottuja, mutta myös paikallistason politiikalla voidaan ehkäistä kiusaamista. Tulevilla kuntapäättäjillä on ainakin osa ratkaisun avaimista käsissään.

Mikä neuvoksi? 

Nuorten vaalikoneessa kuntavaaliehdokkailta kysyttiin, miten he ehkäisisivät  koulukiusaamista ja kouluväkivaltaa. Suurinta kannatusta keräsi panostaminen oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin (23,4%) sekä kovempien rangaistusten antaminen kiusaajille (22,7%).

Kiusaamisesta ja kouluväkivallasta puhuttaessa ajaudutaan helposti vaatimaan kovempia rangaistuksia yksilöille, vaikka kiusaaminen koskettaa koko yhteisöä. Kovatkaan rangaistukset yksilöille harvoin myöskään torjuvat kiusaamista tehokkaasti. Yhteisöt, joissa on vahva yhteishenki ja kiusaamisen suhtaudutaan koko ryhmän toimesta kielteisesti ovat myös oppimistuloksiltaan parempia. On tietenkin helpompi oppia, kun ei tarvitse pelätä ja uskaltaa olla oma itsensä. 

Kärjistäen voi myös sanoa, että rangaistuksen pelossa ei jätetä kiusaamatta, mutta kun koetaan yhteenkuuluvuutta, ei halua kiusaamiselle esiinny. 

Nuorten Kuntavaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista kouluissa tehtävän nuorisotyön lisäämistä piti ensisijaisena keinona 15,4% vastaajista, ja 14,3% ehdokkaista kannatti keskittymistä oppilasryhmien ryhmäyttämiseen läpi lukuvuoden. Nämä ovat kiusaamisen ehkäisyn kannalta todennäköisesti tehokkaampia, joskin enemmän resursseja vaativia keinoja.

Turvallista ilmapiiriä ja yhteisöä rakentavia tekijöitä ovat mm. vapaus olla oma itsensä, ilmaista eri puolia itsessään, ryhmään sitoutuminen ja yhteenkuuluvuus, hyväksyntä, tukeminen ja osallisuus, jossa yksilö voi ilmaista mielipiteitään ja tulla kuulluksi.

Mitä kunnassa kannattaa ainakin tehdä kiusaamisen ehkäisemiseksi? 

Jos kunnat haluavat koulujen olevan kiusaamisesta vapaita, niiden tulee panostaa nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kouluttamiseen ja tuoda nuorisotyö koulujen arkeen. Ammattilaisten osaaminen kiusaamisen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa, sensitiivisessä kohtaamisessa ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa on keskeistä, kun halutaan ennaltaehkäistä – ei vain ratkoa – jo tapahtuneita kiusaamistilanteita. 

Aikuisten toiminnalla on suuri vaikutus tasa-arvoisen ja turvallisen kouluympäristön rakentumisessa. Kouluissa tehtävä nuorisotyö on niin ikään ennaltaehkäisevää työtä, joka tukee vahvasti koulujen yhteisöllisyyttä ja edesauttaa näin kiusaamisesta vapaan ilmapiirin syntymistä. 

Kuntapäättäjän kannattaakin heti elokuussa uuden valtuustokauden alussa tarkistaa, saahan koulujen henkilökunta osaamistaan vahvistavaa koulutusta esimerkiksi moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta ja onhan kunnan kouluissa resursoitu koulunuorisotyöhön.

Tutustu nuorisoalan kuntavaalitavoitteisiin.