Nuorisoalan uutisia

20.03.2018: Nuorisobarometri 2017: Koulutukseen uskotaan, mutta opiskelu voi tyssätä rahanpuutteeseen

Vuoden 2017 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten arvoja ja asenteita erityisesti osaamisesta ja koulutuksesta.

Barometrin perusviesti kertoo, että suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. Yleissivistystä arvostetaan, ja 94 prosenttia tutkimukseen osallistuneista uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Vertailussa vuoden 2008 Nuorisobarometriin tosin käy ilmi, että nuoret uskovat koulutuksen vaikutukseen työnsaannissa vähemmän "intensiivisesti" kuin kymmenen vuotta sitten.

Nuoret kokevat myös saavansa tietoa koulutusmahdollisuuksista ja suurin osa niistä nuorista, jotka ovat opiskelemassa (muualla kuin peruskoulussa tai lukiossa) kertovat opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa.

Barometrin julkistustilaisuudessa Helsingissä 20.3. puhunut Hilkka Kemppi Valtion nuorisoneuvostosta iloitsikin nuorten mietteistä: "Usko koulutuksen merkitykseen on tärkeää paitsi korkean osaamistason, myös nuorten elämän mielekkyyden kannalta".

Myönteisen perusviestinsä lisäksi uusin barometri kertoo kuitenkin myös ikävämmistä asioista. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu. Taloudelliset syyt vaikuttavat esimerkiksi nuorten tekemiin opiskelupaikkapäätöksiin tai saavat heidät viivyttämään valmistumistaan.

Kaikista vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Taloudelliset syyt ovat vaikeuttaneet erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumista: heistä lähes puolet sanoo joutuneensa karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia. Lisäksi opintonsa keskeyttäneistä joka kymmenes kertoo keskeyttäneensä rahanpuutteen vuoksi ("Minulla ei ollut rahaa opiskella"). Merkittävin syy keskeyttämisille on kuitenkin väärä alavalinta.

Heikko kouluviihtyvyys ja koulun ulkopuolisten asioiden kuormittavuus vaikuttavat niin ikään keskeyttämisiin. Nuorisobarometrin tilasto-osiota esitelleet tutkijat Sami Myllyniemi ja Tomi Kiilakoski totesivat aineiston tarkemman analyysin viestivän vahvasti myös siitä, että varhaisella opintiellä koetut kouluyhteisöön liittyvät myönteiset tai kielteiset seikat vaikuttavat myöhempään koulutusuraan ja koko elämään.
Peruskoulussa kiusatuksi tulemisella on esimerkiksi havaittu olevan yhteys koulutuksen keskeyttämiseen ja lyhyempään koulutusuraan.

Vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan Suomessa on myös joukko nuoria, jotka eivät omasta mielestään opi edes perusasioita esimerkiksi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, kansainvälisyydestä ja taloudesta.

Nuorten yhteiskunnallisen tietouden osalta Suomi tosin pärjää erilaisissa kv-vertailuissa hyvin, kuten prof. Jouni Välijärvikin totesi julkistustilaisuudessa. Korkea yleinen tietotaso ei kuitenkaan näytä johtavan kokemukseen omista vaikutusmahdollisuuksista.

Kenenkään koulutuspolku ei saa katketa varattomuuteen

Emme voi antaa vähävaraisten nuorten opintojen odottaa ihmettä, nyt on ruvettava töihin, sanoi nuorisoneuvoston pj. Hilkka Kemppi. Hän viittasi taloudellisista syistä opintonsa keskeyttävien määrään. Prosenttiluvun pienuudesta huolimatta kyseessä on noin 20 000 nuoren joukko.

Kenenkään koulutuspolku ei saa katketa varattomuuden takia, linjasi myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen omassa tervehdyksessään.

Kemppi toi esiin alueellisen näkökulman merkityksen, ja kertoi että tästä on uutta tietoa luvassa, kun tutkimus syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutuspoluista ja -asenteista valmistuu syksyllä 2018. Aineisto tähän tutkimukseen kerättiin yhtä aikaa Nuorisobarometrin aineiston kanssa.

Tilaisuudessa puhuneiden tutkijoiden ja opiskelijajärjestöjen edustajien viesti oli yhtä yksimielinen kuin edellisten: koulutus ei saa olla perheen varallisuudesta ja taloustilanteesta kiinni. Silti Nuorisobarometri 2017 kertoo, että moni mittari osoittaa nyt aivan väärään suuntaan.

Opiskelijajärjestöjen puheenvuoron käyttäneet Lukiolaisten Liiton Alvar Euro ja ammattiin opiskelevien järjestön OSKU:n Emmi Pentikäinen painottivat aidosti maksuttoman toisen asteen merkitystä. Puhujat ovat kirjoittaneet toisen asteen kalleudesta barometrijulkaisuun näkökulmia yhdessä Juuso Luomalan kanssa.

Kuten eduskuntaan edenneessä kansalaisaloitteessa todetaan, toisen asteen opintomateriaaleihin ja laitteisiin voi kulua nyt tuhansia euroja. Alvar Euro sanoi, että opiskelijat eivät vaadi tuon summan lyömistä jokaiseen kouraan, vaan uusien keinojen löytämistä siihen, että maksuton koulutus toteutuisi yhdenvertaisesti myös toisella asteella.

Toisen asteen koulutus puhuttaa tällä hetkellä Suomea muutenkin: ilmaisia oppimateriaaleja toiselle asteelle vaativan kansalaisaloitteen lisäksi esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ esitteli vastikään oman mallinsa, jossa toisen asteen koulutus kuuluisi oppivelvollisuuden piiriin.

Kirsi Alasaari

 

Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi (toim.) Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017

 

Nuorisobarometri on luettavissa maksutta osoitteessa: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri

Tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta: www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa

Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15-29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita vuodesta 1994 alkaen. Nuorisobarometri toteutetaan Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.

Nuorisobarometri tarttuu nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin vaihtuvilla teemoilla, mutta toistaa joitain tutkimuskysymyksiä säännöllisesti. Vuosittain samanlaisina toistuvat kysymykset mahdollistavat muutosten seuraamisen ja ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Vuoden 2017 barometrin teemana oli osaaminen ja koulutus.

 



Takaisin