Nuorisoalan uutisia

27.06.2017: Kunnianloukkausta esiintyy joka kolmannessa koulussa

Ensimmäistä kertaa toteutetussa oppilaitosten turvallisuustutkimuksessa kartoitettiin oppilaitosten henkilökunnan ja oppilaiden turvallisuutta Suomessa.

Henkilökuntaan kohdistuneiden tekojen osalta kunnianloukkaus oli yleisin teko: Sitä esiintyi joka kolmannessa oppilaitoksessa. Kunnian loukkaaminen ja herjaaminen olivat yleisimpiä koulujen 7-9 luokilla. Lukiossa teot olivat harvinaisempia kuin peruskoulussa.

Selvityksen mukaan väkivallalla uhkaamista ja ruumiillista väkivaltaa esiintyi noin joka neljännessä oppilaitoksessa. Oppilaisiin ja opiskelijoihin kohdistunutta vamman aiheuttanutta väkivaltaa oli havaittu 43 prosentissa oppilaitoksista. Yhtenäis- ja yläkouluissa osuus nousi yli 60 prosenttiin.

- Välitöntä ensihoitoa vaatinutta väkivaltaa tapahtui noin joka kymmenennessä yhtenäis- ja yläkoulussa, joissa on 7-9:nnen luokkien oppilaita, kertoo tutkijatohtori Matti Näsi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Ase oli tuotu kouluun joka neljännessä kaikista oppilaitoksista, ja lähes aina kyseessä oli teräase. Ampuma-aseen tuominen havaittiin yhdessä prosentissa kouluista.

Va­hin­gon­te­ko­ja eni­ten

Selvityksen mukaan koulujen ympäristön osalta roskaaminen, omaisuuden vahingoittaminen, sekä graffitit ja seiniin piirtely olivat yleisempiä epäjärjestyksen merkkejä. Lisäksi 12 prosenttia rehtoreista ilmoitti, että koulun ympäristöstä on löytynyt huumeiden käyttöön liittyviä esineitä.

Vahingonteot olivat yleisin koulun omaisuuteen kohdistunut teko: Vahingontekoja tapahtui 41 prosenttia kaikista oppilaitoksista. Ne olivat yleisintä oppilaitoksissa, joissa oli 7-9 luokkien oppilaita.

Oppilaisiin kohdistuneiden tarkastusten osalta esineen tai aineen haltuunotto oli tavallisin toimenpide. Se oli toteutettu joka neljännessä oppilaitoksista, joissa oli 7-9 luokkien oppilaita.

- Oppilaitosten turvallisuustutkimuksen tavoitteena on muodostaa tilannekuvaa rikollisuuden kehityksestä, luoda aineistoperustaa kriminologiselle perustutkimukselle ja tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää turvallisuuden tukemisessa, Näsi toteaa.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimukseen vastasi 833 rehtoria lukuvuonna 2015-2016.

Julkaisu: http://hdl.handle.net/10138/179115



Takaisin