Lausunnot

24.02.2017: Allianssin lausunto ehdotuksesta asetukseksi nuorisotyöstä

Allianssin lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi nuorisotyöstä ja -politiikasta


Opetus- ja kulttuuriministeriölle 52/010/2016

Vastausohjeet vastaanottajille
Pyydämme mahdolliset muutosehdotukset pykälittäin aina kysenomaisen pykälän jälkeen. Mikäli ei ole lausuttavaa pykälästä, niin voi jättää vastauskohdan tyhjäksi. Kirjoita oma ehdotus pykäläksi tai siihen mahdolliseksi muutokseksi. Älä perustele muutosta tässä kohdassa. Tilaa muutoksien perusteluille ja muihin yleisiin kommentteihin on lopussa.

 

Luku 1 Valtion nuorisotyö- ja politiikka

2 § Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma

Asetus:
Lisäysehdotus: nuorisolain tavoitteet (§ 2)
"Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon nuorisolain tavoitteet (§ 2)"

3 § Valtion nuorisoneuvosto

Muistioluonnos:

Lisätään "valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset":
"Valtioneuvosto kutsuisi nuorisoneuvoston jäsenet kuultuaan nuorisotoimialan tahoja. Näitä tahoja ovat esimerkiksi Kuntaliitto, valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt, valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset, nuorisotutkimus ja seurakunnat.

4 § Arviointi- ja avustustoimikunta

Kts. lisäys edelliseen pykälään " valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset".

Luku 2 Valtion rahoitus

5 § Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionapukelpoisuuden hyväksyminen

Muistioluonnos:
Nuorisoalan palvelujärjestö (4) kohtaan Allianssi ehdottaa lisäystä: "Tarjotut palvelut voivat olla esimerkiksi.. nuorisojärjestöihin ja nuorisoalaan liittyvää edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä.

 

Perustelut ehdotetuille muutoksille tai muut mahdolliset kommentit

 

Kirjoita perustelut muutoksille tai muille kommenteille tähän kohtaan.


2 § Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma

Allianssi pitä tärkeänä, että VaNuPo tukee ja toteuttaa nuorisolakia (1258/2016), siksi pykälässä tulee viitata myös nuorisolain tavoitteisiin (§ 2). Pykälän lopussa on listattu ohjelman valmistelussa läpäisevästi huomioon otettavat asiat. Ne ovat:

1)nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset, kuten Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista;
2) Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisopoliittiset tavoitteet; ja
3) nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret.

Nämä ovat kannatettavia läpileikkaavasti huomioon otettavia asioita. Läpäisevästi huomioon otettavat asiat ovat nyt kuitenkin rajatumpia kuin nuorisolain tavoitteet. Esimerkiksi lapsen oikeuksien sopimus koskee vain alle 18-vuotiaita. Myös sivistysvaliokunta painotti mietinnössään (12/2016 vp) nuorisolain tavoitemuotoilua. "Valiokunta pitää erittäin tärkeänä lain 2 §:n tavoitemuotoilua, joka näkyy käytännössä lain eri säännösten toteuttamisessa."

Lisäksi esimerkiksi osaamiskeskusten on nuorisolain 19 § mukaan toteutettava nuorisolain 2 § tavoitteita ja VaNuPo sisältää "painopisteet nuorisolain 19 §:n mukaisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle". Tätä kautta VaNuPo:n on siis toteutettava lain tavoitteita.

3 § Valtion nuorisoneuvosto ja 4 § Arviointi- ja avustustoimikunta

Allianssi esittää, että Valtion nuorisoneuvostoa (3 §) ja Arviointi- ja avustustoimikuntaa (4 §) nimittäessä kuultavien nuorisotoimialan tahojen listaan lisätään valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset. Tällöin ei suljeta toimielimiä asetettaessa ulos osaamiskeskuksia, joilla on potentiaalisesti sellaista nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotoiminnan osaamista, jota ei muualta ole saatavissa. Arviointi- ja avustustoimikunta antaisi jatkossa esityksen myös osaamiskeskusten avustuksista. Tällöin olisi tärkeää turvata vertaisarvioinnin elementti ja osaamiskeskustoiminnan osaaminen toimikunnassa. Lisäksi molempien osalta kuitenkin asettaminen jää valtioneuvoston tehtäväksi, mutta tärkeää on, että alan toimijat tulee laajasti kuulluiksi.

5 § Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionapukelpoisuuden hyväksyminen

Asetuksessa tulee tarkentaa nuorisolain pykälässä 17 määriteltyjä perusteita:

"Valtionapukelpoiseksi ei kuitenkaan hyväksytä sellaista järjestöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää yhden koulutus-, opinto- tai vastaavan alan opiskelua. Pääasiallisesti ammatillista järjestäytymistä edistävää järjestöä ei myöskään hyväksytä valtionapukelpoiseksi."

Allianssi pitää tärkeänä, että opiskelijajärjestöä ei katsota ammatillista järjestäytymistä edistäväksi järjestöksi. Valtionapukelpoisuutta määritellessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että avustettavan toiminnan vaikutukset kohdistuvat nuorisolain määrittelemään kohderyhmään.

7 § Valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuuden hyväksyminen

Asetus ei osaamiskeskusten osalta tarkenna lakia, vaan jättää linjauksia esimerkiksi ministeriön antamien hakuohjeiden varaan.

Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan osaamiskeskuksena voi toimia rekisteröity yhdistys, säätiö tai kunta. Asetusehdotukseen on lisätty kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu.

Allianssi esittää listaukseen lisättäväksi myös: "oppilaitos" (korkeakoulun lisäksi).

Lisäksi Allianssi muistuttaa, että kunta, kuntayhtymä tai korkeakoulu ei voi olla sellaisenaan osaamiskeskus johtuen moninaisista tehtävistään. Määritelmää tulee tarkentaa esimerkiksi niin, että korkeakoulun/kunnan/kuntayhtymän alle sijoittuva yksikkö voi olla osaamiskeskus.

Osaamiskeskusten- ja nuorisokeskusten kokonaisuuden arviointi

Sekä osaamis- että nuorisokeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymistä koskevissa pykälissä (7 § ja 9§) viitataan keskusten muodostaman kokonaisuuden arviointiin. Hieman epäselväksi jää, mitä kokonaisuuden arvioinnilla tarkoitetaan.

Mikäli valtion nuorisopolitiikan ohjelma olisi ollut samaan aikaan kommentoitavana, olisiko se antanut kokonaiskuvaa osaamiskeskussäätelystä ja tehtävien kokonaisuudesta?

Osaamiskeskus- ja järjestötehtävän yhdistäminen

Asetus ei ota mitään kantaa siihen, voiko osaamiskeskuksella olla muuta kuin osaamiskeskustehtävä.

Sivistysvaliokunta otti kantaa mietinnössään (12/2016 vp) asiantuntijakuulemisessa esiin nousseeseen epäselvyyteen siitä, miten valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VaNuPo) ohjaa järjestöavustuksia, jossa kolmannen sektorin riippumattomuus ja itsenäisyys tulisi olla tärkeä periaate:

"Osaamiskeskusten valtionavustusten myöntämistä säännellään ehdotetun lain 19 §:ssä. Valiokunta korostaa, että siinä on kyse osaamiskeskustoiminnasta, josta opetus- ja kulttuuriministeriö tekee tavoitesopimuksen avustettavan yhteisön kanssa. Hallituksen strategiset tavoitteet koskevat nimenomaan tätä toimintaa ja sen avustamista. Yhteisöllä voi olla myös muuta nuorisolain tavoitteiden mukaista toimintaa, johon on mahdollista saada avustusta lain 18 §:n mukaan. Tähän muuhun toimintaan ja sen avustamiseen eivät hallituksen strategiset tavoitteet vaikuta."

Osaamiskeskuksella voi siis olla myös muuta nuorisolain tavoitteiden mukaista toimintaa, joka ei ole osaamiskeskustoimintaa.

Allianssi näkee tärkeänä ja hallinnollisesti järkevänä, että osaamiskeskusten mahdollinen muu nuorisolain tavoitteiden mukainen toiminta rahoitetaan samalta momentilta kuin osaamiskeskustehtävä.

11 § Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuuden hyväksyminen

Yleinen huomio valtionapukelpoisuuden edellytyksistä on, että asetuksen kirjaukset ovat monin paikoin epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia.

Pykälän 4 momentin mukaan nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksinä olisi lisäksi, että 1) toiminta on pääosin suunnattu nuorille, 2) toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista, 3) taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin, 4) nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen, 5) toiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan ja 6) työpajatoiminnan järjestäjällä on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset.

Moni edellä mainituista edellytyksistä jättää paljon tulkinnanvaraa, kuten 1. kohdan "toiminta pääosin nuorille suunnattua". Tämä voi muodostua haasteeksi pienillä työpajoilla, joita suurin osa työpajoista on. Haasteeksi voi muodostua myös se, että nuorten osuus pidetään koko ajan aikuisten osuutta suurempana, sillä asiakasmäärät vaihtelevat vuoden aikana paljonkin.

Lisäksi epäselväksi jää, mitä tarkoitetaan riittävällä määrällä henkilöstöä sekä tarkoituksenmukaisella valmennusosaamisella? Näitä seikkoja tulee tarkentaa viimeistään valtionapukelpoisuuden hakuohjeissa.


Helsingissä 24.2.2017

Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri



Takaisin