Nuorisoalan uutisia

19.01.2012: Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen puhui Presidenttifoorumissa 19.1.2012

Tasavallan presidentti Tarja Halosen järjestämässä Presidenttifoorumissa 19.1. keskusteltiin, miltä Suomi ja maailma näyttävät nuorten näkökulmasta. Allianssin puheenjohtajan puhui nuorten tulevaisuudesta ja demokratiasta.

Tilaisuuteen oli kutsuttu poliittisten nuorisojärjestöjen, opiskelijajärjestöjen sekä muiden kansalais- ja nuorisojärjestöjen edustajia ja aktiivisia vaikuttajia.

Arvoisa tasavallan presidentti, hyvät ystävät,
 
Monelle meistä on aktiivisena lapsena sanottu: "Isona sinusta tulee presidentti". Yhdestä on tullut. Kaikki olemme täällä sen takia, että meitä yhä yhdistää halu ja kyky vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.
 
Kiitos meidän kutsuttujen puolesta, että presidenttifoorumin aiheeksi on valittu nuoret ja tulevaisuus. Erityisesti ilahduttaa, ettei aihe ole vain "nuorissa on tulevaisuus", vaan se sisältää myös oikeuden: nuorilla on, nuorille kuuluu tulevaisuus. Tämän päivän keskusteluissa korostuu varmasti, että nuorissa on myös nykyisyys.
 
Omassa puheenvuorossani yhdistän nuoret ja tulevaisuuden demokratiaan. Demokratia on kattokäsite kestävälle ja oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle. Nuorten osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon on tae sille, että tulevaisuus on nuorten ja vanhojen, meidän kaikkien.
 
Maailman designpääkaupungissa ehdotan yhtä yhteistä tavoitetta: tehdään nuorisolähtöisestä demokratiasta Suomen parasta designia.
 
Tavoitteeseen päästään tiedoilla ja teoilla.
 
Tiedot kertovat tosiasiat tästä hetkestä. Teot kertovat, mitä tosiasioiden valossa pitää tehdä, jotta nuorisolähtöinen demokratia toteutuu.
 
Tiedot. Mitä tiedämme nuorista?
 
Enemmistöllä nuorista menee hyvin, mutta nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen ovat huutavia ongelmia. Nuorten pahoinvointi haastaa yksilön lisäksi demokratian. Osallisuus omaan elämään on kaiken muun yhteiskunnallisen aktiivisuuden alku.
 
Tiedämme myös, että nuorilla on vahva tulevaisuususko ja optimismi. Tästä kertovat esimerkiksi nuorisobarometrien tulokset.
 
Senkin tiedämme, että yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat nuoria. Osallistua halutaan, jos itselle tärkeisiin asioihin voidaan oikeasti vaikuttaa. Joulukuisessa gallupissa yli 80% alle 29-vuotiaista äänioikeutetuista kertoi aikovansa äänestää presidentinvaaleissa. Tällä viikolla julkaistut nuorisovaalit saivat liikkeelle 635 oppilaitoksen alaikäiset nuoret. Onko presidenttinstituutio siis asia, johon nuoret haluavat ja kokevat voivansa vaikuttaa? Kysyn, en vastaa.
 
Nuorella sukupolvella on joka tapauksessa useita - ja uusia - tapoja saada äänensä kuuluviin. Verkko, projektit, globaalit verkostot. Nämä erilaiset vaikuttamisen tavat ovat demokratian ehdotonta designia.
 
Olennaista kaikessa nuoria koskevassa tiedossa on, että nuoria ei tarkastella etäältä, kohteena, vaan aktiivisina toimijoina, nuorten omin silmin. Kuten täällä ja tänään.
 
Teot. Mitkä sitten ovat ne teot, joilla nuorten mielestä saavutamme nuorisolähtöisen demokratian?
 
1. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Yhteiskunnassamme on useita ylisukupolvista tarkastelua vaativia ajankohtaisia kysymyksiä: eläkeuudistukset, talouden tasapainottaminen, ilmastonmuutos. Nuorten näkökulmasta on oikein ja välttämätöntä, että ratkaisuja tehdään pikaisesti - ja nuoret ovat mukana niitä tekemässä. Hienoa on, että vaikuttamistyön tuloksena nuorten ääni kuuluu tulevassa eläkeindeksin tarkastustyörymässä. Kun sukupolviovi on näin saatu raolleen, se kyllä kammetaan auki, myös tulevien sukupolvien nimissä. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus lunastaa nuorten tulevaisuususkoa.
 
2. Nuorten hyvinvoinnin takaaminen. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu on tärkeä sitoumus nuorten kolutuksen ja työpaikköjen eteen. Toteutuessaan se on täydellinen investointi tulevaan. Se vahvistaa nuoria - ei syrjäytä omasta elämästä, eikä demokratiasta.
 
3. Nuorten pääsy päätöksentekoon. Nuorilla on oikeus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Kaikki asiat ovat nuorten asioita, ja nuorten ääni on yhteinen etu ei vain kunnallisessa päätöksenteossa vaan muissakin pöydissä. Tärkeää on, että demokratia ei ole leikkiä, vaan vaikuttamaan päästään oikeasti ja oikeisiin asioihin.
 
Nuorten pääsy päätöksentekoon kulkee koulujen ja demokratiakasvatuksen kautta. Siksi politiikan on palattava kouluihin. Se on asia, joka ei tarvitse uutta designia, vaan ainoastaan tahtoa.
 
Kaikki nämä teot, jotta nuorten todettu kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin realisoituu toiminnaksi.
 
Hyvät ystävät,
 
Toivon, että tekoja nuorten tulevaisuuden eteen kerrotaan tänään useita lisää. Hyvinkin konkreettisesti.
 
Minulla on jäljellä vielä yksi teko nuorisolähtöisen demokratian ja suomalaisen designin toteutumiseksi - vaatimukset itsellemme.
 
Tasavallan presidentti lunastaa tänään monet odotukset nostamalla esiin nuoret ja tulevaisuuden. Meidän muiden on tehtävä samoin.