Valta on vaikea asia. Mitä valta on? Kenellä valta on Suomessa? Miten valtaa saa?  Valta pitää itse ottaa ja vain vaikuttamalla saa muutoksia aikaan. Myös valtakunnantasolla nuorilla on useita mahdollisuuksia vaikuttaa!

Suomen eduskunta   koostuu kahdestasadasta vaaleilla valitusta kansanedustajasta. Eduskunta säätää lait, päättää valtion budjetista eli talousarviosta sekä valvoo hallituksen ja sen alaisten viranomaisten toimintaa. 

Valtioneuvosto eli hallitus  muodostuu pääministeristä ja tarvittavasta määrästä muita ministereitä, joiden tulee olla ”taitaviksi ja rehellisiksi tunnettuja Suomen kansalaisia”. Niin kutsutun parlamentaarisen hallitustavan mukaisesti valtioneuvosto on poliittisessa vastuussa eduskunnalle. Uusi hallitus saa luottamuksensa silloin, kun eduskunta hyväksyy hallitusohjelman. Luottamus jatkuu hallituskauden loppuun asti, ellei eduskunta erikseen äänestä epäluottamuksesta. 

Hallitus käyttää Suomessa ylintä toimeenpanovaltaa. Se valmistelee asiat – esimerkiksi lakiesitykset, EU-asiat ja valtion budjetin – korkeinta päätösvaltaa käyttävälle elimelle, eli eduskunnalle. Valtioneuvosto johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä tasavallan presidentin kanssa ja käyttää myös itsenäistä päätäntävaltaa eduskunnan antamin valtuuksin.

Ministeriöt

Kaikki valtioneuvostossa päätettävät asiat valmistellaan asianomaisissa ministeriöissä, joissa myös ratkaistaan merkittävä osa valtioneuvostolle kuuluvista hallintoasioista. Ministeriöopastin kertoo, minkä ministeriön toimialaan tietty asia kuuluu. Ministeriöiden vastuulla olevia asioita on ryhmitelty aakkoselliseen asiasanalistaan.

Kansalaisaloite on uusi vaikuttamisen muoto, joka on mahdollista äänioikeutetuille kansalaisille. Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. 
Suomen tasavallan presidentiksi  valittiin 2012 Sauli Niinistö. Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Presidentin esittely tapahtuu viikottain (yleensä perjantaisin klo 11.00).Esittelyjärjestys tasavallan presidentille on sama kuin valtioneuvoston yleisistunnossa. Tasavallan presidentti johtaa puhetta esittelyssä.
Esittelyyn osallistuvat kaikki ministerit. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että presidentin lisäksi vähintään viisi valtioneuvoston jäsentä on läsnä. Lisäksi istunnossa on läsnä oikeuskansleri tai hänen sijastaan apulaisoikeuskansleri tai tämän sijainen sekä pöytäkirjaa pitävä esittelysihteeri.
Suomessa on myös vahva saamelaista vähemmistöä edustava itsehallintoelin Saamelaiskäräjät (Sámediggi) . Se on perustettu vuoden 1996 alussa omalla lailla. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä, kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Saamelaiskäräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja.

Saamelaiskäräjien alaisuudessa toimii vuonna 2010 perustettu nuorisoneuvosto . Neuvosto koostuu viidestä 18-25-vuotiaasta jäsenestä, heidän varajäsenistään sekä 15-17-vuotiaista asiantuntijajäsenistä. Neuvosto osallistuu Saamelaiskäräjille ja valmistelee nuoria koskevat lausunnot ja dokumentit. Lisäksi neuvosto pyrkii vahvistamaan saamen kielen asemaa nuorten keskuudessa sekä nuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin. 
 
Pohjoismailla on paljon virallista yhteistyötä , jota koordinoi Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto.