Eurooppaa on elvytettävä myös nuorten ehdoilla

Blogit 27.4.2021

Miten EU:n elvytyssuunnitelmat koskettavat nuoria? Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tiedottaja Tuure Niemi avaa kokonaisuutta vierasblogissaan.

Koronapandemia on koetellut koko Eurooppaa, ja myös Euroopan nuoret ovat joutuneet kantamaan kohtuuttoman taakan. Koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta niin sukupolvien kuin eri taustoista tulevien nuorten välillä. Euroopan parlamentissa asiaa ratkoneet mepit ovatkin korostaneet, että pandemian seuraukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti nuorten työ- ja opiskelumahdollisuuksiin. Nuoret on siis otettava huomioon Eurooppaa uudistettaessa.

Jäsenmaiden valtiojohtajat päättivät heinäkuussa 2020, että poikkeukselliseen kriisiin tarvitaan poikkeuksellisia toimia. Euroopan elpymissuunnitelman ydin olisi elpymis- ja palautumistukiväline, jonka 672,5 miljardia euroa rahoitettaisiin komission ottamilla lainoilla. Rahat jaettaisiin jäsenmaille edelleen lainoina ja avustuksina vuoteen 2024 asti. Tukivälineen rahoittamiseksi otettujen lainojen takaisinmaksu järjestettäisiin EU:n tulopuolen uudistamisen myötä, jotta veronmaksajat eivät joutuisi elvytyksen maksajiksi.

Mepit äänestivät elpymis- ja palautumistukivälineen puolesta helmikuun alussa. Asiaa valmistelleet mepit painottivat täysistuntokeskustelussa, että uudella välineellä tulee tukea EU-maiden talouksien nykyaikaistamista, edistää digitalisaatiota ja ilmastotavoitteiden saavuttamista, sekä parantaa nuorten asemaa.

Yhteiset elvytystoimet kohdennetaankin Euroopan uudistamiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. EU:n on pystyttävä kohtaamaan tulevaisuuden haasteet riippumatta pandemiasta ja sen aiheuttamista talousongelmista. Ilmastonmuutos ja digitaalinen siirtymä tulevat vaikuttamaan koko yhteiskuntaan ja kaikkien nuorten eurooppalaisten elämään. Tämän takia on tärkeää, että yhteisillä ponnistuksilla rakennetaan kestävämpää, vihreämpää ja digitaalisempaa Eurooppaa.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä jäsenmaille myönnetystä lainoista ja tuista tulee käyttää 37 % ilmastouudistuksiin ja 20 % digitaalisen siirtymän vauhdittamiseen. Rahoituksen saamiseksi jäsenmaiden tulee myös noudattaa oikeusvaltioperiaatetta ja EU:n perusarvoja.

Keinot nuorten auttamiseksi ovat myös välineestä annetun EU-asetuksen keskiössä. Väline jakaantuu kuuteen pilariin, joista yksi keskittyy investointeihin koulutukseen ja toimiin nuorten aseman parantamiseksi. Toimilla pyritään varmistamaan, että nuoret eurooppalaiset eivät kärsisi Covid-19 -kriisin vaikutuksista pysyvästi. Elpymisvaroja ohjataan kaikissa EU-maissa mm.  nuorisotakuun toteuttamiseksi. Kaikille nuorille eurooppalaisille on tarkoitus taata koulutus- ja työpaikka. Näin puututaan mm. nuorisotyöttömyyteen ja syrjäytymiseen.

Elpymisvarojen saamiseksi jäsenmaiden tulee toimittaa komissiolle suunnitelma varojen käytöstä. Suunnitelmien tulee sisältää mm. yksityiskohtainen selvitys siitä, miten lasten ja nuorten asemaa edistettäisiin. Jäsenmaiden tulee myös kertoa, kuinka he ovat ottaneet huomioon eri sidosryhmien, kuten nuorisojärjestöjen, näkemykset suunnitelman laadinnassa. Suomessa suunnitelmaa on valmistellut valtiovarainministeriö, ja alustavan suunnitelman tavoitteissa on mm. nuorten osaamistason nostaminen

Komission arvion jälkeen jäsenmaat päättävät varojen myöntämisestä jokaiselle jäsenmaalle tapauskohtaisesti. Kun varat on myönnetty, komission tehtävänä on valvoa, että lapset ja nuoret saavat niistä osansa.

Uutta Eurooppaa lähdetään myös rakentamaan Euroopan tulevaisuuskonferenssilla. Konferenssi ja sen yhteydessä järjestettävät kuulemiset asettavat kansalaiset unionin kehittämisen keskiöön. Keskustelu Euroopan kehittämisestä jatkuu myös parlamentin yhdessä.eu-tapahtumissa, myös ympäri Suomea. Voimme yhdessä varmistaa, että nousemme kriisistä entistä vahvempina. Tervetuloa mukaan!

Tuure-Eerik Niemi

Kirjoittaja on kansalais- ja sidosryhmäviestinnän tiedottaja Euroopan parlamentin Suomen-toimistolla ja 26-vuotias helsinkiläinen.


Avainsanat:

Katso myös